Poikkeus edelliseen: Sininen lasipullo on todella hyvä veto viinan ollessa kirkasta. Se saa pullon erottumaan hyllystä ja on kokonaisuutena näyttävä kuin mikä. Oranssipainotteinen etikettikin näyttää tyylikkäältä. Harmillisesti korkissa on pihdattu, sillä se on kierrekorkki ja vieläpä muovinen sellainen. Viinan väri kävikin jo selväksi, ei sen enempää siitä. Rommi tuoksuu samankaltaisesti ylikypsälle, mätääntymisen rajamailla olevalle banaanille, kuin Jamaikalla yleiset 63% kirkkaat rommit, joita paikalliset nauttivat raakana. Tuoksu on  pääasiassa miellyttävä. Hieman jonkinlaista pesu- tai desinfiointiainettakin tuoksussa on.

Alkoholi polttelee suuta jonkin verran, mutta etanolin höyryjä ei ole havaittavissa. Mausta ei aluksi löydy sitä tuoksun ylikypsää banaania, mutta maistelun edetessä sekin maku (joka onkin yksi harvoista viinan mauista) löytyy. Ei tämäkään viina raakana nautittuna millään tavalla suosikkiani ole, mutta pakon edessä tämäkin menee alas ja pistää mennessään nenänvarren vain hitusen verran kurttuun suuremmalla hörppäyksellä.