Aito korkkikorkki ja tumma, puinen korkinkanta antavat muutenkin tyylikkäälle pullolle lisäarvoa. Pullon leveä ja matala profiili on mukavaa vaihtelua ja etiketin hillitty värimaailmakin on tyylikäs, joskin kalkkunan kuva taustalla tekee tekstistä paikoitellen lievästi vaikeasti luettavan. Nesteen väri on kaunis. Ensin se näyttää ruskealta, mutta kun sitä katsoo taustavaloa vasten, se muuttu hieman punertavaksi ja oranssiksi.

Pullon suusta nuuhkiessa minulla tuli ensimmäisenä mieleen makea ja kypsä luumu. Glencairnista nuuhkisessa esiin tulee myös bourbonin korkea alkoholipitoisuus, onneksi kuitenkin ilman etanolin hajua. Tuoksussa on myös runsaasti makeutta, vaniljaisuutta ja tynnyrin antamaa puuaromia. Nämä ovat kaikki tavallisia bourboinin tuoksuja.

Ensimmäisessä siemauksessa alkoholin polte on kohtuullisen runsas ja hieman pippurinen. Se tuntuu kielessä ja kitalaessa. Kuvittelen maistavani makustellessa mm. lieviä marsipaanisia vivahteita yhdessä makean ja hedelmäisen yleismaun kanssa. Jälkimaku on pitkähkö, mutta se muuttu lopulta pelkästään alkoholin kutitteluksi. Hieman vahva tämä omaan makuuni on tällaisenaan siemailtavaksi, mutta muuten maut kyllä ovat mieluisia. Tämä toimii takuulla drinkeissä hienosti.