Likööri on väritykseltään kaunis, kuparin ja messingin välimaastoon sijoittuva. Paksupohjainen lasipullo on perusmallinen, mutta etiketin mustavalkokulta-väritys on todella onnistunut. Lisäksi pullossa on korkkikorkki, joskin synteettinen. Liköörin tuoksu on herkullisen päärynäinen. Se on niin päärynäinen, että hieman epäilyttää onko tuoksu saatu aikaan pelkästään aidoilla päärynöillä, mutta se on sivuseikka. Ihan pienesti tuoksusta puskee läpi myös etanolisuus tai mahdollisesti jokin muu teollinen tuoksu. Se on kuitenkin vain sivuvivahde. Kun tässä on alkoholia peräti 35%, maistuu se ensihörpyssäkin, siis se etanoli. Suutuntuma on paksun sokerinen, lähes yhtä paksu kuin hetki sitten maistelemani toinen päärynälikööri. Olisi kiva tietää millaisella osuudella konjakki osallistuu tähän sekoitukseen, sillä sen makuvivahteita ei ole kovin voimakkaana havaittavissa. Jos päärynä oli tuoksussa jopa epäilyttävän voimakas, niin maussa se on melkolailla normaalin, kypsän päärynän veroinen. Lisähörppyjä ottaessani huomaan kenties sen hukassa olleen konjakinkin, valitettavasti. Se tuo kokonaisuuteen hieman tunkkaisuutta. Mutta toisaalta, konjakkiahan tämän piti ollakin.