Googlasin, katselin ja muistelin missä Oulussa olisi baareja, joita voisi vilpittömin silmin nimittää cocktailbaareiksi tai drinkkibaareiksi. Jätin laskuista pois kaikki hotellien baarit, yökerhot ja pubit. Tulin siihen lopputulokseen, että Oulusta löytyy yksi cocktailbaari per 52 000 asukasta. Tässä kirjoitelmassa, sarjan osassa 1 / 4, esittelen niistä yhden.

Päätin etukäteen, että tilaan jokaisesta baarista samat kaksi toisistaan merkittävästi poikkeavaa drinkkiä ja annan lisäksi kohdalle sattuvalle baarimestarille mahdollisuuden tehdä minuun vaikutus millä tahansa itse valitsemallaan tai jopa kehittämällään kolmannella drinkillä. Valitsemani drinkit eivät ole mitään outoja harvinaisuuksia, toinen on suorastaan klassikko ympäri maailman. Koska myös baareilla on kokemusteni mukaan puutteita ainesosavalikoimissaan, määritin molemmille drinkille myös samaan kategoriaan kuuluvan vaihtoehtodrinkin.

Cafe KULuMA (joka siis kirjoitetaan oululaisittain juuri noin monella U-kirjaimella) sijaitsee Oulussa osoitteessa Kauppurienkatu 5. Baarista ei juuri historia- tai muitakaan tietoja löydy (baarin omat nettisivut ovat köpöt), mutta yrityksen Facebook-sivun profiilikuva on asetettu 30.12.2010 ja löysinpä eräästä blogista maininnan, jonka mukaan baari olisi avattu vuonna 2004.

Omat mielikuvat KULuMASTA ovat sellaiset, että sieltä saa kaljojen ja sidukoiden lisäksi cocktailejakin. En yhtään tiedä ovatko kaikki henkilökunnan jäsenet tasapäteviä cocktailien tekijöitä keskenään vai onko se enemmän tiettyjen henkilöiden heiniä. Yksi mieleen jäänyt kokemus paikasta on sellainen, että kun sieltä joku tilaa “Rammsteinin“, sammuvat valot ja alkaa lyhyt tulishow, jonka jälkeen elämä palaa takaisin normaaliin. Olikohan niin, että tämä kyseinen Rammstein oli joku tarjotin täynnä jonkinlaisia shotteja? Itse asiassa ei ollut, selviää YouTubesta.

Oli keskiviikko, kello noin 14:30, kun astuin sisään lähes tyhjään baariin. Pari henkilöä istui sadekuuroja uhmaten terassilla ja baaritiskillä istui muutama kanta-asiakkaan oloinen henkilö, joilla kaikilla oli edessään kaljatuoppi. Musiikki soi aavistuksen hiljaisella omaan makuuni, mutta minä nyt tykkäänkin huudattaa poppeja, varsinkin sitä raskaampaa poppia. Astelin tiskille ja kysyin, josko saisin olla hankala. Baarimestari, joka oli yksin työvuorossa, ymmärsi mitä tarkoitin ja kysyi ystävälliseen sävyyn minkälaista drinkkiä saisi olla. Ystävällisyys ja oikeanlainen pelisilmä säilyivätkin koko parituntisen vierailuni ajan.

No ne drinkit. Minulla oli molemmista valitsemistani drinkeistä reseptit mukana puhelimessa siltä varalta, että henkilökunta kysyisikin minulta “mitä siihen tulee”. Enhän minäkään näitä ulkoa muista.

Drinkki 1: SCOFFLAW

Scofflaw ei ollut vuorossa olevalle baarimestarille ennestään tuttu drinkki, eikä sitä varmaan löydykään Oulun Suosituimmat Drinkit top 1000 -listalta, joten kerroin hänelle reseptin, vaikka hän olikin jo menossa googlaamaan sitä:

45 ml ruisviski (Bulleit Rye)
30 ml kuiva vermutti (Noilly Prat)
15 ml sitruunamehu (teollista)
15 ml grenadiini (teollista: Modo)
1 roiskaus appelsiinikatkeroa (Angostura Orange Bitters)

Opastin (kysyttäessä) valmistamaan drinkin sheikkaamalla ja koristeeksi ilmoitin niin ikään vasta kysyttäessä <none> tai sitruunankuoren suikaleen ja sain lasiin suikaleen reunat siistiksi trimmattuina ja kierrettynä kierteelle. Drinkin hinta oli 14,50 €, jota baarimestari itse kommentoi yllättävän arvokkaaksi. Itse osasin odottaa tämänsuuntaista hintaa, koska ruisviski on Suomessa arvokasta. Aluksi drinkki oli menossa rocks-lasiin, mutta lasi vaihtui baarimestarilla oma-aloitteisesti kauniimpaan.

Maistoin drinkkiä heti tiskillä. Se oli raikas ja samalla hieman karkkimainen. Se oli todella herkullinen! Siinä maistui, joskin pehmeästi, mausteinen ruisviski, hitusen verran vermutin viini ja sitruunakin. Suureksi ilokseni en maistanut etanolia lainkaan. Teollinen grenadiini värjäsi drinkin varsin punaiseksi, kotitekoisella grenadiinillä se jäisi selvästi ruskeammaksi. Arvostin suuresti lasinvaihdon jälkeistä jalallista lasiakin. Onnistunut drinkkivalinta ja drinkin valmistus, ei mitään moitittavaa.

Scofflaw @ Cafe KULuMA

Drinkki 2: MAI TAI

Tämän maailmankuulun Tiki-drinkin resepti oli kantautunut baarimestarimmekin korviin eikä minua reseptiikan parissa tarvittu. Tai no, nyt ei menty alkuperäisen Trader Vic -reseptin mukaan vaan kyseessä oli baarimestarin “oma versio”, joista varsinkin Tiki-juomien parissa kovasti varoitellaan. Tässä oikea, alkuperäinen resepti:

30 ml rommi (tumma, Jamaika)
30 ml rommi (vaalea agricole, Martinique)
15 ml triple sec / curaçao (Pierre Ferrand)
22,5 ml limemehu
7,5 ml orgeat
7,5 ml demerarasiirappi

Saamani sheikattu drinkki sisälsi kahta kuubalaista* rommia: Havana Club Añejo 3 Años (vaalea) ja Havana Club Añejo 7 Años (tumma). Juoma sisälsi myös sekä triple seciä että curaçaota: Cointreau ja Pierre Ferrand Dry Curaçao. Limemehua puristettiin osittain tuoreesta hedelmästä, mutta kuivan yksilön vuoksi lisättiin myös teollista. Orgeat, eli melko tärkeä ainesosa tässä drinkissä, oli tilapäisesti loppu ja demerarasiirappikin korvattiin muistini mukaan tavallisella sokeriliemellä.

Aika paljon eroja siis oli oikeassa Mai Taissa ja tässä saamassani drinkissä, joka maksoi yhdessä 1 cl annoksen Plantation Pineapple Stiggins’ Fancyä (eri lasissa) kanssa 11 €. Ilman orgeatia juomalta puuttui sielu ja ilman jamaikalaista rommia maku jäi omaan makuuni varsin keskinkertaiseksi, joskin toki juotavaksi. Mintunlehtiäkin oli hieman säästelty. “Don’t skimp the mint” sanoo Spike seuraamallani Tiki-aiheisella YouTube-kanavallaan Spike’s Breezeway Cocktail Hour.

*) kun myöhemmin tiedustelin jamaikalaisten rommien puutetta hyllyssä, sain kuulla että baarissa on tietoisesti käytössä ainoastaan kuubalaisia rommeja, koska “sieltä rommi on kotoisin”.

Mai Tai @ Cafe KULuMA

Drinkki 3: BAARIMESTARIN VALINTA

Kun annoin baarimestarille vapaat kädet valmistaa minulle drinkki, mainitsin ohjenuorana ainoastaan, että se voisi olla jopa makeanpuoleinen. Kovan pohdinnan jälkeen minulta kysyttiin mielipidettä giniin. Minulla ei ole mitään giniä vastaan. Näinpä lähti valmistumaan minulle baarimestarin oma, toistaiseksi nimetön drinkki, joka sisälsi nämä ainesosat (en udellut millilitroja):

Tanqueray Blackcurrant Royale -gini
Tanqueray Rangpur Lime -gini
Mustaherukkalikööri
Lime (teollinen)
Hunaja
Mustikkasiirappi (koska tarvittava mustaherukkasiirappi oli loppunut)
Mintunlehtiä (runsaasti muiden ainesosien seassa)
Fever-Tree Raspberry & Rhubarb Tonic water

Drinkki valmistui sheikkaamalla jäiden kanssa ja siivilöimällä kaksinkertaisesti highball-lasiin tuoreiden jäiden päälle. Tuplasiivilöinti, koska sheikkerissä oli runsaasti minttua, eikä jäähileitäkän hajonneista jääpaloista yleensä haluta lasiin. Koristeena toimivat mintunlehdet ja tuore vadelma. Hinta 9,50 €.

Maistoin juomaa kehoituksen saatuani heti baaritiskillä, ennen omaan pöytääni siirtymistä. Wau! Tämä oli aivan uskomattoman herkullinen drinkki. Aluksi mintun maku (ei piparminttu vaan spearmint) on hallitseva, mutta pian sen rinnalle tulevat mustikka ja mustaherukka, jotka makuina drinkissä on vaikea erottaa toisistaan. Mintun maku ei toki mihinkään katoa missään vaiheessa. Etanoli, se paha alkoholin (vodkan) maku, puuttuu kokonaan. Tosin, en minä ginejäkään osannut erottaa makukokonaisuudesta, kun en ole kumpaakaan maistanut aiemmin. Drinkistä löytyy ainoastaan hyviä makuja ja tämä sujahtaa nielusta alas erittäin helposti. Juoma on keskimakea, juuri sopivasti. Tämän baarimestarin uskallan ehdottomasti toistekin antaa valmistaa itselleni omavalintaisen drinkin!

Baarimestarin valinta – nimetön @ Cafe KULuMA

Kokonaisuutena KULuMASTA jäi hyvä maku suuhun, monessakin mielessä. Seurasin myös baarimestarin työskentelyä ja minun silmään kaikki vaikutti varsin ammattimaiselta ja työkalujen käyttö oli sujuvaa. Kiinnitin myös huomiota siihen, miten jäitä käytettiin alusta asti pitämään ainesosat kylmänä sheikkerin osien välissä jo ennen varsinaista sheikkausta. Siitäkin kehut KULuMALLE, että muovipillit loistivat poissaolollaan. Käytössä oli vain pahvipillejä, jotka kyllä pysyvät käyttökelpoisena sen lyhyen ajan, mikä näiden herkullisten cocktailien nauttimiseen menee.

Kommentoi kirjoitelmaa