Drinkissä maistuu aluksi lasin sisäpinnalle suihkautettu absintti. Se itse asiassa tuoksuu juuri ennen hörppäisyä enemmän kuin maistuu juodessa. Makua hallitsee mausteinen ruisviski ja konjakin makua en konjakkinoviisina huomaa lainkaan. Sen sijaan drinkin elintärkeä ainesosa Peychaud’s Aromatic Coctail Bitters antaa drinkille mielenkiintoisen makuvivahteen. Drinkissä on niin paljon vahvoja makuja, että edes etanolin maku ei pääse esiin. Jälkimakuna suuhun jää mieto aniksen maku ja yleinen mausteiden kihelmöintitunne, joka lienee pääasiassa peräisin viskistä ja varmasti jonkin verran myös Peychaud’sista. Tämä drinkki on selkeästi maistuvampi kuin mitä ennakkoon osasin odottaa. Samaan hengenvetoon täytyy kuitenkin sanoa, että en minä näitä drinkkejä montaa joisi peräkkäin. Yksi, kenties kaksi uppoaa helposti joko pikaisella baarivisiitillä tai pidemmän illan aikana makeampien ja kevyempien drinkkien vastapainona.