HDF 2023, jonne ostin pääsylipun jo ennen joulua 2022, järjestettiin 17. ja 18. maaliskuuta 2023. Tapahtuma järjestettiin nyt viidettä kertaa ja sen järjestivät sama taho, joka järjesti kesällä 2022 I Was Here -festivaalin, johon osallistuin myös. Osallistuin HDF:iin perjantaina 17. päivä ensimmäistä kertaa ja vieläpä vaimoni kanssa. Tapahtuma mainostaa olevansa Pohjoismaiden suurin cocktail-tapahtuma, mutta mitenhän on asian laita kun Göteborgissa toukokuussa järjestetään Drinkmässan 2023.
Matkasin Oulu-Helsinki meno-paluun luotettavalla ratsullani, Bertalla. Bertta on auto. Bertan matkamittariin kertyi tällä harrastereissulla yhteensä 1336 kilometriä ja bensaa kului keskimäärin 7,6 litraa jokaista 100 kilometrin pätkää kohti, eli reilu sata litraa 95 E10 -bensaa tuli poltettua pakokaasuina ilmaan. Helsingissä liikuttiin kuten natiivit, eli ratikalla, koska majoituspaikka sattui sellaisen reitin lähelle ja pysäköinti on Helsingissä hankaluuden lisäksi sikakallista.
HDF järjestettiin Vanhalla Ylioppilastalolla, joka sijaitsee ihan kaupungin ydinkeskustassa Mannerheimintien varrella. Pääsylipun hinta oli 20€ per nuppi. En ole aiemmin ko. rakennuksessa vieraillut, mutta se tarjosi komeat puitteet tapahtumalle.
Tapahtuma koostui kaiken kaikkiaan 34 ständistä, joista suurimmalla osalla viinojen tai miedompien alkoholien maahantuojat tai valmistajat esittelivät tuotteitaan. Miedompia alkoholeja esiteltiin tosin vain viidellä ständillä, väkeviä 14:llä. Heidän lisäksi näytteilleasettajissa oli seitsemän helsinkiläistä (?) cocktail-baaria, pari alkoholittomia viinankorvikkeita esittelevää yritystä, viinanlaimennuskoneen valmistaja, lantrinkifirma, kahvifirma, pari ruokakojua ruokavähemmistöille ja valmisdrinkkejä hanasta -firma. Lisätietoa näistä selviää selaamalla kuvagalleriaa jäljempänä.
Jokaisella kojulla oli myynnissä vähintään kolme erilaista drinkkiä, joissa pääosassa oli luonnollisesti se heidän edustamansa tuote. Yläkerrassa sijainneiden cocktail-baarien omilla kojuilla ei oltu sidottuja mihinkään tiettyihin tuotemerkkeihin ja siellä drinkit olivatkin monipuolisempia ja monimutkaisempia kuin alakerrassa. Pääasiassa myös maukkaampia. Hehän olivat kuitenkin drinkinvalmistuksen ammattilaisia. Kaikki drinkit kaikilla kojuilla maksoivat 6€ / kpl ja ne olivat puolikkaita. Puolikkaat drinkit mahdollistivat mm. sen, että minä maistoin yhteensä 21 erilaista drinkkiä muutamien raakana tarjottujen maistiaisten lisäksi.
Festareilla järjestettiin lisämaksusta myös erilaisia cocktailkouluja, joissa pääsi valmistamaan tiettyjä drinkkejä, mutta minä en tällä kertaa niihin osallistunut. Osallistuin kahteen viime kesän I Was Here -festareilla ja totesin jo siellä, että ne olivat omaan makuuni (ja kuviteltuun osaamistasooni) hieman turhan alkeisiin painottuvia.
Tapahtuman ehdottomasti merkittävin miinus tulee ruokatarjoilusta. Festariruokaa tarjosivat (maksusta tietenkin) Loi Loi Rooftop ja Yeastie Boi. Tarjolla oli kaiken kaikkiaan neljä ruokalajia, joista kolme oli vegaanista ja neljäs raakaa (kylmäsavustettua) kalaa. Meitä lihansyöjiä siis syrjittiin ihan täysillä. Vaikka olisi kuinka muodikasta olla vegaani, pitäisi myös valtaväestölle (lihansyöjille) olla heidän suosimaa ruokaa tarjolla. Itselle ei pikkelöity porkkana tarjonnut ravinnollisesti muuta kuin pahaa mieltä ja raaka lohi bagelin välissä jäi vaimollakin syömättä. Olimme paikalla viisi tuntia käytännössä viinan voimalla.
Kaiken kaikkiaan HDF 2023 oli tapahtuma minun makuuni. Sain käydä tapahtumassa muutaman hyvän keskustelun näytteilleasettajien ja muiden, entuudestaan tuntemattomien festarivieraiden kanssa. Pääsin maistelemaan erilaisia drinkkejä ja sain niistä muistiinpanovihkon ansiosta ideoita ja oppeja, joita voin hyödyntää jatkossa omia drinkkejä tehdessä. Vaikka bensoihin, hotellimajoitukseen ja Farangin lounaaseen meni rahaa, jokainen käytetty euro meni hyvään tarkoitukseen!
Laitan tähän loppuun vielä megalomaanisen gallerian festarikuvia. Taidanpa itsekin esiintyä parissa. Galleriasta voi lukea lisää juttua näkemästäni ja maistamastani. Moni koju jäi kuvaamatta ja moni drinkki maistamatta, mutta kenties ensi vuonna?
Minä & Johnnie. Noudatin kehoitusta ja jatkoin matkaa.
Tuo "Keep Walking" -kyltti kyllä kehoitti kovasti meitä ohittamaan festareiden suurimman kojun... mutta pysähdyimme sillä kuitenkin. Toisella kierroksella.
Festarihumua.
Festarihumua.
Festarihumua.
Festarihumua.
Festarihumua.
Festarihumua.
Festarihumua.
Festarihumua.
Festarihumua.
Festarihumua.
Tässä Plantation-rommin kojulla kävin illan parhaan keskustelun mm. Alkon pas*asta verkkokaupasta, rommeista, siitä sun tästä... Keskustelun toisena osapuolena oli parrakas herra oikealla. Hyvä tyyppi, hyvä rommi.
Plantation-rommit olivat merkkinä ennestään tuttuja (kaapissa 4 eri sorttia) ja ananasrommista tehty Daiquiri oli aivan täydellisyyttä hipova, vaikka oli illan eka drinkki!
Artisaaniginiä.
Crafter's Gin oli minulle uusi tuttavuus, kuten myös Vana Tallinn, josta sain maistiaiset.
Täällä ei ole mitään nähtävää... eikun juotavaa... siis alkoholillista.
Seedlip on alkoholitonta viinaa. Seuraava!
Alkoholinkaltaista, nimensä mukaisesti. Ei sisällä alkoholia. Ja poesss....
Absolut vodka ja Kahlua tuli ohitettua.... koska kaikkea ei voinut maistaa enkä pidä kahvidrinkeistä.
Maker's Mark -naisoletetut eli pipapäät.
Maker's Mark -bourbon oli panostanut mm. pipoihin. Kuvassa myös heidän festarimenyy vaikeasti luettavana.
Tällä kojulla minut jotenkin ohitettiin ja jätettiin huomiotta siihen malliin heti kättelyssä, että en palannut kojulle, enkä tiedä mitä siellä olisi ollut tarjolla. Onneksi muuta tarjontaa oli ympärillä.
Roku Gin on japanissa valmistettua giniä.
Konepaja Distilling Co on suomen pienin (laillinen) tislaamo. He valmistavat 1500 litraa giniä vuodessa ja toimivat Helsingin keskustassa ravintolan yhteydessä. Yrittäjät (3 insinööriä) olivat yllättäen kaikki englanninkielisiä.
De Kuyper on suuri, teollinen liköörivalmistaja.
Jack Daniel's Old no. 7 -bourbon on entuudestaan varsin tuttu tuote. Tykkäsin tummasta teemasta kovasti.
Jack Daniel'sin festarimenyy.
Finlandia-vodka tuli ohitettua, koska kaikkea ei vain voinut maistella ja vodka nyt on vain vodkaa.
Kossu. Kylä ja juoma.
Stoli & The Boys. Ihan pikkusen meinas niskakarvat nousta tuon Ukraina-teeman esiinnostamisesta...
Ukrainan sotakin oli löytänyt tiensä festareille.
Hendrick's Gin kojuineen jäi jotenkin ihan huomiotta tällä kertaa. Syytä en osaa sanua.
Hendrick's Gin oli tuonut paikalle... aikakoneen? Oikeasti se oli monimutkainen vempele, joka kaatoi drinkin lasiin moninkertaisessa ajassa ihmiseen verrattuna.
Jose Cuervo -tequila.
Valmiita cocktaileja hanasta by Ready to Cocktail.
Butchers oli yksi festareiden cocktailbaareista. Kuvan (hyvä) tyyppi oli ainakin vielä 4 tunnin jälkeen virkeä ja innostunut.
Butchersin festarimenyy. Olisin kaivannut ainesosat menyyseen, vaikka ne suullisesti kerrottiinkin. Maistelin Peary Pien, joka oli makea, päärynäinen ja kermainen eli oikeastaan karkkia nestemuodossa.
Bar Mate ja iloinen kapakoitsija.
Bar Maten festarimenyy. High Passion ei oikeasti sisältänyt Camparia, se oli menyyvirhe, mutta se oli kenties koko tapahtuman maistuvin cocktail!
Runar oli yksi näytteilleasettajabaareista.
Runarin festarimenyy.
Groteskin baarimestari oli erityisen symppis.
Tästä menusta ei nähnyt mitään ennen kuin siitä otti kuvan. Valaistus ja värimaailma ei oikeen kohdanneet.
Festarihumua.
Viinanhimoinen katti...
Tämä oli Babylon-cocktailbaarin tuotos nimeltään Babylon Boba Bubble Tea. Pohjalla oli niitä muodikkaita bubble tea -palluroita, joita oli kyllä ihan kiva pureskella.
Tämä on Bob's Laundry -drinkkilän valmistama Made in China. Siinä oli vodkapohja, lisänä lycheä, ruusua ja appelsiininkukkaa (ehkä...). Drinkki oli kuiva. Tämä oli 13. maistelemani drinkki, mutta ensimmäinen jossa maistui etanoli. No, sitähän se vodka on.
De Kuyper Rhubarb Sour. Pinnalla vegaaninen vaahdottaja Foamee. Drinkki oli makea ja raikas, hieman hapan. Pääaineena raparperilikööri, jossa 15% alc.
Drinkin nimi on Nordic Piña Colada, pääainesosana Crafter's Wildforest Gin. Drinkki maistui havumetsältä, jälkimaussa puolukkaa. Kookosmaito teki drinkistä kermaisen.
Edessä oikealla Negroni, jossa Roku Giniä, Camparia ja vermutin sijasta kuvan Gallianoa. Oli liian kitkerä ilman makeaa vermuttia. Edessä vasemmalla Haru Collins eli Tom Collins riffi. Siinä oli ginin lisäksi seljankukkaa ja soodaa. Drinkki oli kuiva ja marjainen, mutta pliisu.
Konepaja Distilleryn ginistä valmistettu Honey Bee. Hunajan maku ilmaantui viiveellä.
Näistä ainesosista syntyi Fever-Treen ständillä Paloma Roja, joka oli kuiva drinkki makeasta vermutista huolimatta. Koristeena basilikan lehti ja limesiivu.
Fever Tree -mixereiden kojun festarimenyy.
Two Jacks menossa lasiin kirkkaan jääpalan päälle. Jäät taisi tarjota Nordic Ice Company.
Drinkki on Trash to Treasure. Siinä on kossua, ananasjätteistä tehty cordial ja ja ja... oliko muuta? Maku oli kuiva, miedon ananaksinen ja hieman kitkerä lopussa.
Drinkki on Two Jacks. Sen ainesosat: Jack Daniel's Old no. 7, Jack Daniel's Tennessee Honey, triple sec, sitruunamehu, sokeriliemi. Lasin reunalla sokeria ja cayennepippuria. Jackille tyypillinen banaanin maku puuttui ja cayennepippuri ei sopinut tähän.
Maker's Mark -bourbonista valmistettu Buttery Spear. Tuoksui jo kaukaa toffeelta (butterscotch) ja vaahdon poäälle ripoteltu suola maistui. Vaahto oli aitoa munanvalkuaista.
Drinkin nimi jäi pimentoon, mutta sisältää: Stoli salted caramel -vodka, limemehu, passion cordial ja inkivääriolut. Suolakaramelli tässä kyllä maistui selvästi. Käytetty inkivääriolut oli todella miedon inkiväärinen, sekin oli Stolin valmistamaa (ihan pullokamaa).
Johnnie Walker Red Label + vastapuristettu Granny Smith (omena)mehu = Apple Highball. Väitän edelleen, että Johnny Walker on lievästi savuinen viski. Valitettavasti vihreän omenan herkullinen hapokkuus katosi mehuksi puristettaessa.
Festarialueen kartta. Tämä julkaistiin vasta festaripäivänä. Tämä OLISI PITÄNYT (!!!!) julkaista useita päiviä ennen festareita, jotta siihen olisi ehtinyt tutustua etukäteen.
Miksologi itse muistiinpanoja tekemässä. Ilman muistiinpanoja en olisi enää osannut sanoa paljoakaan kuvien drinkeistä.
