Pullon etikettiä ei voi maailman tyylikkäimmäksi kehua, mutta minkä pullon ulkonäkö siinä häviää, se ottaa takaisin pullon muodossa ja lasin kohokuvioinneissa. Etiketin takaosassa olisi jotain tekstiäkin 7-8 rivä, mutta se on niin pientä pränttiä, ettei siitä saa selvää kaukoputkellakaan. Varmaan siinä lukee varoituksia siitä, kuinka juoma voi viedä näköni ja vähäisenkin jäljellä olevan älyni. Täysin väritön neste puolestaan saa aina vain puolet ulkonäköpisteistä. Korkin pullon ulkopuolinen (tumma) osa on puuta ja erityisen tyylikäs.

Juoma on helppo uskoa rypälepohjaiseksi, sillä tuoksu on varsin viinimäinen. Viini(rypäle)mäisen aromin lisäksi tuoksussa on muutakin hedelmäistä makeutta ja aavistus isoa E:tä eli etanolia. Yllätyn ensihörpyllä juoman makeudesta ja välittömästi sen jälkeen esiin tulevasta poltteesta, joka polttelee jokaista makunystyrää kurkun yläpuolella. Polte tuntuu huulissa vielä hetken kuluttuakin. Toisellakin hörpyllä polte ja kutkuttelu kielen ja kitalaen pinnalla on merkittävä. Maku on sekoitus etanolia ja hedelmämehua kallistuen valitettavasti kuitenkin ensinmainittuun. Ei tämä ihan niin tenttua ole kuin odotin, mutta onhan tämä raakana juotuna jotain muuta kuin herkkua. Jos tämä on se sarjan mieto yksilö…