Ajattelin tähän selventää ja laajentaa mm. joitakin Tekemäni drinkit -taulukossa käyttämiäni termejä, jotka eivät itsellenikään olleet ihan arkipäivää harrastukseni alkumetreillä:

Triple Sec ja Curaçao ovat käytännössä yleisnimityksiä sitrus- ja appelsiinilikööreille. Triple Sec on ranskankielinen termi Curaçaolle. Pääsääntöisesti (ellei aina) Curaçaot ovat brandy-pohjaisia ja Triple Secit jyvä(viina)pohjaisia. Termejä käytetään myös alkoholittomissa siirapeissa ristiin ja yhdessä. Esimerkkejä otsikon alle kuuluvista alkoholia sisältävistä tuotemerkeistä ovat Cointreau, Grand Marnier ja Pierre Ferrand Dry Curaçao.

Bourbon on viskiä. Ollakseen juuri bourbonia, viski on kuitenkin täydytty valmistaa Yhdysvalloissa, sen viljalajeista vähintään 51% on täytynyt olla maissia ja sitä on täytynyt kypsyttää vähintään kaksi vuotta aiemmin käyttämättömissä, hiilletyissä valkotammitynnyreissä.

Katkeroita on monenlaisia ja -makuisia. Niitä lisätään drinkkeihin yleensä ripauksittain, ei senttilitroittain ja niiden tarkoitus on korostaa pääosa-alkoholin makuja ja viimeistellä drinkki. Itselläni on säännöllisessä käytössä Angostura Aromatic Bitters ja Angostura Orange Bitters.

Appelsiini-/sitruuna-/lime-/greippimehu: Puristan sitrusmehut AINA sitruspuristimella itse ja vasta hetkeä ennen käyttöä, koska tuoreen makua ei korvaa mikään. Mikään tuore sitrusmehu ei säily vuorokautta pidempään hyvänä. Älä kuitenkaan käytä kaupan yleensä pakastetusta tiivisteestä valmistettuja valmissitrusmehuja kun haluat hyvää.

Valmismehut (ananas-, karpalo- yms): Jos (kun) käytät tällaisia, varmista, että ne ovat sokeroimattomia (ei lisättyä sokeria) ja että ne ovat 100% hedelmämehua. Tein kerran ananasmehua itse blenderillä tuoreista ananaksista ja vaikka totesin sen hyväksi (ja työlääksi valmistaa), niin kaupasta löytyvä Bonne Premium Ananastäysmehu on oikeasti yhtä hyvä ja käytän itse vain sitä nykyään.

Grenadiini on granaattiomenasiirappia. Sitä käytetään pääasiassa antamaan makeutta ja pientä karvautta drinkille. Toki se antaa myös punaista väriä. Sitä löytyy kaupasta valmiinakin monenlaisena (yök), mutta se on todella helppo valmistaa itse ja lopputulos on näillä ainesosilla hyvä: 180 ml granaattiomenamehu, 360 g perussokeri, 45 ml granaattiomenamelassi ja 0,5 tl appelsiinikukintovesi (vaikeahko löytää Suomesta), joka lisätään sekaan vasta hellalta pois ottamisen jälkeen. Kts. siirappien valmistuksen yleisohjeet alempana.

Cream of Coconut EI TODELLAKAAN OLE sama kuin kaupassa purkissa valmiina myytävä kookoskerma, vaan muistuttaa enemmänkin kookossiirappia kuin -kermaa. Näillä ainesosilla tulee hyvä: 400 ml makeuttamaton normaalirasvainen kookosmaito, 420 ml perussokeri ja pieni hyppysellinen suolaa. Säilyy valitettavasti viileässäkin vain muutaman viikon. Kts. siirappien valmistuksen yleisohjeet alempana.

Sokeriliemi: Valkoista perussokeria veteen liuotettuna sopivassa suhteessa. Tämän ainoa tehtävä drinkissä on makeuttaa sitä ilman että drinkkiin jää rouskuvia sokerijyviä. Kts. siirappien valmistuksen yleisohjeet alempana.

Demerarasiirappi: Kuten sokeriliemi edellä, mutta sokerina käytetään vähemmän jalostettua ja tummempaa Demerara-sokeria, joka antaa makeuden lisäksi hieman makuakin drinkille. Tämä ei värinsä vuoksi sovellu sellaisiin drinkkeihin, joiden halutaan säilyvän kirkkaina tai vaaleina, mutta toimii hyvin tummien viinojen (viskit, tummat rommit, brandyt) kanssa. Itse olen käyttänyt (löytänyt) ainoastaan Urtekram Demerara Ruokosokeria ja siitä tuli hyvä. Kts. siirappien valmistuksen yleisohjeet alempana.

Passionhedelmäsiirappi: Tiki-juomien ehdoton kuningatar! Tämän maku on drinkeissä yllättävän voimakas ja makea, mutta jos tykkää passionhedelmän pikkukirpsakasta mausta (kuten minä), niin toimii kuin junan vessa (nuoremmilta mennee tuo vertaus ohi). Reseptissä mainittua passionhedelmäpyrettä ei löydy ihan joka kaupasta, mutta omaan lähisittariin tilasivat kilon (hinta 15 €) pakastetun paketin Ravifruit-tuotemerkillä kun pyysin. Pyre on 90% passionia ja 10% sokeria, eli valmiiksi hieman sokeroitu. Tähän reseptiin ei kuulu vesi, sillä pakastepyre vapauttaa sitä sulaessaan: 400 g pakastettua passionhedelmäpyrettä ja 600 g perussokeria. Kts. siirappien valmistuksen yleisohjeet alempana.

Hunajasiirappi: Kauanko olisit valmis sekoittamaan drinkkiä, jotta saisit hunajan sekoittumaan? Saat varautua tunteihin, jos drinkissä on jäitäkin, sillä hunajahan vain jähmettyisi entisestään jäiden vuoksi. Tästä syystä hunaja liuotetaan ensin veteen suhteessa 3:1. Tarvitset siis kolme osaa hunajaa ja yhden osan vettä. Kolme, koska kahdella tai pienemmällä määrällä hunajan maku jää liian miedoksi. Kts. siirappien valmistuksen yleisohjeet alempana.

Orgeat on mantelisiirappi. Se on melko yleinen ainesosa Tiki-drinkeissä ja antaa mantelisen/marsipaanisen maun drinkille. Maku jakaa varmasti mielipiteitä ja liian runsaalla kädellä annosteltuna minä ainakin yrjöän. En ole (vielä) valmistanut Orgeatia itse, vaan käyttänyt ainoastaan Monin-merkkistä valmistavaraa. Orgeatin valmistaminen itse kuulostaa työläältä prosessilta joka alkaa manteleiden kuorimisella ja keittämisellä. Olen nähnyt myös reseptejä, joissa sekoitetaan vain mantelimaitoa ja sokeria plus muutamat mausteet.

Falernum on osittain mantelinen siirappi kuten Orgeat, mutta myös limen hapokkuudella ja mausteilla on oma tehtävänsä. Falernum on yleisimmillään Tiki-juomissa. Ainesosiin kuuluu mantelin lisäksi limeä mehuna ja kuoriraasteena, inkivääriä, neilikkaa, sokeria, vettä ja rommia. Näinpä muskottipähkinääkin lisättävän yhdessä reseptissä. Ehkäpä kokeilen tämänkin valmistamista joskus. Siihen asti käytän ostamaani Monin-merkkistä Falernumia, joka tosin ei maistu lainkaan siltä, miltä voisi kuvitella mainittujen ainesosien maistuvan yhdessä.

Tiki on tullut mainittua tällä sivulla nyt monta kertaa ja olen ihan varma, että kaikki tähän asti lukeneet eivät tiedä mitä tai mikä se on. En minäkään ihan tyhjentävästi osaa sitä kuvailla. Se on ymmärrykseni mukaan “kulttuuri”, jonka kehittelivät amerikkalaiset ja jonka kulta-aikaa elettiin 1950-60 luvuilla (?) ja joka nyt tekee jonkinasteista paluuta suosioon, ainakin drinkkimaailmassa. “Kulttuuriin” kuuluu polynesialaiset ja osittain aasialaisetkin patsaat, koristeet, rumanaamaisesti irvistelevät isokokoiset juoma-astiat, sateenvarjot drinkeissä, oudot huonekalut, olkikatot ja isot (useimmiten rommipohjaiset) hedelmämehuiset drinkit, jotka menevät päähän kuin metrinen halko, vaikka maistuvat pääasiassa makealta mehulta. Itse olen tästä drinkkimaailmasta erityisen kiinnostunut ja seuraankin siksi Spike’s Breezeway Cocktail Hour -kanavaa YouTubessa.

Overproof tarkoittaa alkoholin yhteydessä, että sen alkoholipitoisuus (ABV) on yli 50%. Termi juontaa juurensa amerikkalaisten tapaan ilmoittaa alkoholipitoisuus muodossa “100 proof”, joka tarkoittaa 50% alkoholia. Vastaavasti “86 proof” olisi 43% alkoholia jne. Amerikkalaisilla pitää kaikki olla suurempaa, tässä jopa kaksinkertaista…

ABV: Alcohol by Volume eli alkoholin määrä tilavuusprosentteina (esim 40%) sellaisena kuin me suomalaiset olemme oppineet alkoholipitoisuuden ymmärtämään.

Lime Cordial on limestä tehty “mehu”, joka sisältää limestä puristetun mehun lisäksi runsaasti sokerilientä, limen ulointa kuorikerrosta (zest) raastettuna ja sitruunahappoa. Ainekset sekoitetaan blenderissä ja lopputuote siivilöidään lopulta pulloon. Tässä ainoa resepti jota olen kokeillut: 400 ml sokerilientä (2:1), 17 g sitruunahappoa, 8 g limenkuorta raastettuna (meni 5 limeä) ja 45 ml (n. 1,5 limeä) vastapuristettua limemehua. Miellyttävän mukava maku, makea ja samalla kirpsakan limemäinen.

Rommit ovat kuin alkoholimaailman villi länsi. Kukaan tai mikään ei juurikaan määrää tai säätele mistä ja miten rommia voi tehdä, jotta sitä saa kutsua rommiksi. Yleensähän rommi kuitenkin tehdään sokeriruokosta tai melassista. Tumma rommi tarkoittaa rommia, joka on tumman väristä. Se EI TARKOITA, että rommi olisi vanhaa, pitkään kypsytettyä tai muutoinkaan muita rommeja laadukkaampaa. Osa valmistajista lisää rommiinsa väriaineita ja osa sokeria. Vaalea rommi ei tarkoita, että rommi olisi nuorta, vähän kypsytettyä tai maultaan vaatimatonta. Vaalea rommi voi olla pitkäänkin kypsytettyä rommia, jonka valmistaja on halunnut hiilen läpi suodattamalla saattaa kirkkaaksi esimerkiksi siksi, että se on suunniteltu käytettäväksi vaaleissa drinkeissä. Toki vaalea rommi voi olla nuortakin. Rhum Agricole, joka on ranskalaistyylistä rommia, on tietääkseni ainoa rommilaji, jonka valmistukselle on säännöt. Rommipulloissa näkyy käytettävän termejä Ron, Rum ja Rhum, jotka kaikki tarkoittavat rommia. Ne kertovan kuitenkin rommin valmistustyylin alkuperän: Ron on espanjalaistyylinen rommi (mm. puerto ricolaiset, kuubalaiset), Rum on englantilaistyylinen rommi (mm. jamaikalaiset, guyanalaiset) ja Rhum on ranskalaistyylinen rommi (mm. martiniquelaiset, ).

SIIRAPPIEN VALMISTUKSEN YLEISOHJEET

Omien siirappien valmistus kannattaa ehdottomasti. Reseptit ovat useimmiten yksinkertaisia ja rahaa säästyy. Myös maku ja lisäaineettomuus ovat suuria plussia. Siirappien valmistuksessa pätevät kutakuinkin aina nämä samat säännöt riippumatta siitä mitä siirappia olet tekemässä:

  • Siirapit valmistetaan esimerkiksi hellalla ja kattilassa
  • Älä keitä siirappia, vaan sekoita sokeria tasaisesti lämpimässä liemessä kunnes sokeri on täysin liuennut
  • Kun sokerin suhde nesteeseen on vähintään 2:1 sokerin hyväksi, se säilyy huoneenlämmössä ja “ikuisesti”
  • Noin sokerisessa (2:1) nesteessä ei elä edes bakteerit tai home (viitaten edelliseen kohtaan)
  • Siirapin sokeri saattaa joissakin olosuhteissa “kristallisoitua”, mutta kuumentamalla se uudestaan sokeri liukenee takaisin nesteeksi tuotteen kärsimättä