Pullo ja varsinkin sen massiivisen kokoinen kierrekorkki on todella tyylikäs ja arvokkaan näköinen. Juoman väri on, ainakin maisteluhetken vallitsevassa valaistuksessa, kauniin kuparinen. Tähän asti kaikki hyvin. Sitten menin haistamaan juomaa shottilasissa. Hyi kauhea, mikä marsipaanin haju! Muistelen joskus huomattavasti nuorempana käsitelleeni jotain muovailuvahaa, joka haisi tältä. Tosin siinä muovailuvahassa ei ollut etanolin tuoksua, joka tästä selvänä myös löytyy. Liköörin suutuntuma on sokerin runsaasta määrästä johtuen paksua, lähes siirappimaista. Minut yllättää kuitenkin se, että tämä ei maistukaan niin pahalta kuin odotin ja mitä haju antoi ymmärtää. Maku on vallan karkkinen ja vaikka tässä sitä mantelista ja jopa marsipaanista makua onkin (eikä juuri muuta), se ei ole niin voimakas, etteikö tätä nyt voisi hörpiskellä, jos ei mitään muuta olisi tarjolla.